Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma

Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki:

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuv

Vihreässä siitymässä tarvitaan mineraaleja tarvitaan muun muassa akkuihin ja puhelimiin. Harvinaisia maamineraaleja on valtamerten pohjalla. Norja voi ensimmäisenä maana maailmassa avata talousalueellaan kaupallisen kaivostoiminnan. Suurkäräjät hyväksyi periaatteen tammikuussa. Tyynenmeren saarivaltio Nauru virittelee yhteistyötä kanadalaisen kaivosyhtiö The Metals Companyn kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa siitä, pitääkö syvyyden rikkaudet jättää rauhaan ja kenelle kaivostoiminnan voitot kuuluvat, valtioille, kaivosyhtiöille vai ihmiskunnalle. Kaivostoiminnan pelisäännöt ovat vielä laatimatta sillä kattavaa lainsäädäntöä ei ole. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Venäjän opposition tulevaisuus on epävarma keulahahmonsa Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen. Osa näkisi mielellään Navalnyin lesken Julija Navalnajan hajanaisen opposition yhdistävänä voimana. Oppositio suunnittelee jonkinlaista voimannäyttöä ensi viikon näytösvaaleissa, joissa Putinilla ei ole varteenotettavia vastaehdokkaita. Venäjän opposition tilaa käsitellään nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaalivuosi Yhdysvalloissa on kärjistämässä maan kahtiajakoa entisestään. Edellisten vaalien jälkeen jopa koko demokraattinen prosessi oli vaakalaudalla, kun presidentinvaalituloksen vastustajat hyökkäsivät kongressiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60-vuotisjuhlavuoden toisessa erikoisjaksossa pohditaan mikä repii Yhdysvaltoja kahtia. Polarisaation syitä ja seurauksia käy läpi kolme Ylen entistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajaa: Reijo Lindroos, Tarja Oinonen ja Paula Vilén, joka on myös toimittanut ohjelman. Äänitarkkailijana toimivat Panu Willman ja Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainassa alkoi kaksi vuotta sitten. Sota on muuttanut maailmaa entistä epävakaammaksi. Lännen valta horjuu. Maailman maat etsivät liittolaisuuksia ilman vanhoja sitoumuksia ja riippuvuuksia. Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit väijyvät kaiken taustalla - muuttuko Yhdysvaltain ja Euroopan Nato-suhde. Maailma liikkeessä ja vanha valta horjuu -ohjelma pohtii maailman tilaa. Toimittajana on Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.

Sota Ukrainassa on hyydyttänyt yhteistyön myös arktisilla alueilla. Samaan aikaan alueen turvallisuuspoliittinen jännite on kasvanut. Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa ja hakee itselleen uusia yhteistyökumppaneita Aasiasta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvioita siitä, millaisia yhteistyön edellytyksiä arktisella Venäjän ja lännen kesken enää on, kun koko maailmanjärjestys on muutoksessa. Lisäksi käydään selvittämässä, miten kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy Pohjois-Norjassa, Kirkkoniemessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on hallinnut julmin ottein jo kolme vuotta, mutta nyt sen asema horjuu. Junttaa vastustava, monen etnisen ryhmän muodostama oppositio on saavuttanut viime kuukausina taistelumenestystä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, onko juntan valta Myanmarissa romahtamassa. Lisäksi nuori oppositioaktiivi kertoo, miten nuorten vastarinta on kestänyt, ja miksi hän itse on joutunut pakenemaan junttaa viidakkoon. Kansainvälisissä ponnisteluissa rauhan saamiseksi Myanmariin on mukana myös Suomi. Tosin konfliktinratkaisujärjestö CMI on saanut myös kritiikkiä. Ohjelmassa ulkoministeriö vastaa Suomeen kohdistuneeseen arvosteluun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.e.

Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Intia hakee talouskasvunsa vauhdittamana vahvempaa maailmanpoliittista jalansijaa. Samaan aikaan kuitenkin sisäiset jännitteet Intian eri väestöryhmien kesken ovat kasvaneet pääministerin hindunationalististen ja autoritaaristen otteiden keskellä. Intian nousun merkkinä miljoonan ihmisen slummi aiotaan purkaa. Ohjelmassa käydään purkutuomion saaneessa Mumbain slummissa kuulemassa, mitä asukkaat suunnitelmasta ajattelevat. Lisäksi kysytään Intian ulkopolitiikan asiantuntijalta, miksi Intia kaveeraa yhä Venäjän kanssa hyökkäyssodasta huolimatta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Maailman väestö lihoo nyt ennennäkemättömästi. Jopa yli puolet ihmisistä on ennusteiden mukaan ylipainoisia vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Tanska rikastuu ihmisten liikakiloilla, sillä Euroopan arvokkaimmaksi yritykseksi on noussut laihdutuslääkettä valmistava tanskalaisyhtiö. Ohjelmassa kuullaan tanskalaisilta laihdutuslääkkeen käyttäjiltä kokemuksia sekä pohditaan, onko Tanskan kansantaloudelle kehkeytynyt lääkeyhtiön kansainvälisen menestyksen myötä jo Suomen taannoisen Nokia-riskin kaltainen tilanne. Yhdysvalloissa laihdutuslääke on kerännyt korkeasta hinnastaan huolimatta lukuisia käyttäjiä. Ohjelmassa kysytään yhdysvaltalaisprofessorilta, ovatko Yhdysvaltain ruoka- ja laihdutuskulttuuri tanskalaislääkkeen myötä muuttumassa. Lisäksi brittiläinen lihavuustutkija avaa rakenteellisia syitä sille, miksi ihmiset nyt myös köyhemmissä maissa lihovat. Ohjelmassa selviää myös Suomen ylipaino-ongelman laajuus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Karoliina Ka

Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tuhoisaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian kolmatta vuotta. Kotimaassaan hän on hiljentänyt vastustajansa kovalla kädellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta. Vuoden ensimmäisessä juhlajaksossa Ylen entiset Venäjän-kirjeenvaihtajat Jyrki Saarikoski ja Hilkka Hyrkkö pohtivat, miksi Venäjä päätyi rakentamaan uutta imperiumia Neuvostoliiton raunoille. He kertovat, miltä tuntui raportoida muun muassa Neuvostoliiton romahduksesta, Tšetšenian sodasta ja Ukrainan Maidan-aukion vallankumouksesta ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat yhä Venäjällä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijoina ovat Anders Johansson ja Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Alkanut vuosi on vaalien supervuosi. Lännessä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa äänestetään. Vaalien yllä leijuu valeuutisten ja disinformaation uhka, sillä esimerkiksi Venäjä käyttää entistä enemmän rahaa informaatio-operaatioihinsa. Ohjelmassa haastateltavan disinformaatioasiantuntijan mukaan Venäjä hakee koko ajan uusia väyliä propagandansa levittämiseen muun muassa sosiaalisen median ja jopa tietokonepelien kautta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, kuinka yhteiskunnat ja journalistinen media lännessä pystyvät vastaamaan pahantahtoisiin vaikuttamispyrkimyksiin. Suomalaisten kyky vastustaa propaganda kuuluu Euroopan vahvimpiin. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lähestyvissä presidentinvaaleissa ei ole tällä hetkellä näyttöä ulkopuolisista vaikuttamisyrityksistä. Valeuutisten levittämisestä on kuitenkin esimakua saatu Suomenkin presidentinvaaleissa vuonna 2006. Presidentti Tarja Halonen muistelee ohjelmassa, kuinka hän törmäsi itseään koskevaan valeuutiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman

Päättyvänä vuonna vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan auttaminen onnahtelee nyt pahoin molemmin puolin Atlanttia. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa kymmenien miljardien apupaketit ovat jumissa. EU:ssa Unkari jarruttaa apupäätöksiä. Yhdysvalloissa Ukrainan auttaminen näyttää joutuneen demokraattien ja republikaanien sisäpoliittisen väännön pelinappulaksi. Ohjelmassa käydään Yhdysvaltain kongressissa kysymässä senaattoreilta miksi. Lisäksi kuullaan ukrainalaisilta itseltään, miten he suhtautuvat kansainvälisen avun hidastumiseen. Ukraina-avusta lukua pitävän saksalaisinstituutin johtaja kertoo ohjelmassa, miten paljon Ukrainan apu on viime vuodesta pudonnut. Ohjelmassa haastateltavan Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entisen komentajan mielestä tipoittain tuleva apu on merkki epäonnistuneesta politiikasta ja kielii, että tahto Ukrainan tukemiseen ei ole viimevuotisella tasolla. Lännen epäröinti hyödyttää yhdysvaltalaiskenraalin mukaan Venäjää. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Maxim Fedorov ja Paula Vilén

Notkahtaneet Pisa-tulokset ovat huolettaneet tällä viikolla useassa länsimaassa. Lähes kaikissa OECD-maissa tulokset heikkenivät neljän vuoden takaisesta. Etelänaapurimme Viro näyttää pärjäävän Euroopassa parhaiten. Erityisesti virolaiset pojat oppivat koulussa paremmin kuin suomalaiset. Ohjelmassa käydään Virossa selvittämässä, mihin perustuu Viron koulujen nousu. Lisäksi kuullaan raportti Britanniasta, jossa oppimistulosten heikentymistä pidetään koronapandemian koulusulkujen syynä. Lopuksi tavataan Suomessa vieraillut YK:n erityisraportoija, jolla on rauhoittelevia sanoja Pisa-tutkimuksesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tekoäly kehittyy nyt hengästyttävää tahtia. Tulevaisuudessa siintää jo mahdollisuus, että ihminen ei välttämättä olekaan enää maailman älykkäin olio. Ratkaisevan tärkeää olisi hallita tekoälyn kehitystä, jotta syntyisi ihmiskuntaa palveleva eikä sitä orjuuttava järjestelmä. EU on etunenässä kehittämässä sääntelyä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvio, kuinka kattava EU:n tekoälyasetuksesta on tulossa. Lisäksi kysytään, millaiset mahdollisuudet EU:lla on viedä sääntelyä tekoälyn kehityksen keskiöön, Yhdysvaltoihin Piilaaksoon. Suomalaisasiantuntija puolestaan katsoo, että ihmiskunnalle tekoäly on internetiä suurempi mullistus ja on vain yksi mahdollisuus hoitaa se oikein. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Satu Helin, Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokous pidetään marras-joulukuussa Arabiemiirikuntiin kuuluvassa Dubaissa. Maailman valtiot ovat pahasti jäljessä ilmastotoimissa, ja Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu tavoite rajata ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen uhkaa karata. YK:n pääsihteeri haluaisi Dubaissa sovittavan selvästä aikataulusta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Ohjelmassa kuullaan raportti kokouskaupungista Dubaista ja pohditaan, millaiset edellytykset Persianlahden öljyvaltion vedolla on saada aikaan globaali ilmastotoimien ryhtiliike. Kokoukseen matkustavat suomalaiset ilmastoasiantuntijat avaavat myös kokouksen asetelmia. Lisäksi käydään Pakistanin tulva-alueella tutustumassa ilmasto- ja tulvankestävään rakentamiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto, Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.