Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säät

Huumeiden käyttö on kuluneen vuosikymmenen ajan maailmassa alati kasvanut. YK:n tuoreen raportin mukaan käyttäjiä oli vuonna 2023 jo yli 300 miljoonaa. Useassa maassa yliannostuskuolemat ovat lisääntyneet käytönkasvun myötä. Portugali lukeutuu harvoihin länsimaihin, joka on onnistunut viime vuosina vähentämään huumekuolemia. Ohjelmassa kuullaan Portugalista, millainen suunnanmuutos maan huumepolitiikassa jokin aika sitten tehtiin synkän kehityksen kääntämiseksi. Addiktioihin erikoistunut brittiprofessori sanoo ohjelmassa, että keskeistä on muuttaa suhtautumista huumeidenkäyttöön ja nähdä se terveysongelmana, ei rikoksena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merki

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja. Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunn

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja ha

Pääministeri Giorgia Melonin hallitus nousi tällä viikolla Italian pisimpään hallinneiden joukkoon. Meloni on ollut pääministerinä nyt kolme vuotta ja suositumpi kuin koskaan. Ohjelmassa kuullaan Italiasta, mikä Melonissa vetoaa. EU-politiikassaan Meloni on hallinnut asiantuntijoiden mukaan enemmän keskeltä kuin moni muu laitaoikeiston EU-johtaja. Hän kannattaa esimerkiksi Ukrainan tukemista sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Konservatiivisia arvoja ajava Meloni nauttii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suurta suosiota. Ohjelmassa haastateltavan yhdysvaltalaisprofessorin mukaan Melonin Italia näyttää nousseen Britannian EU-eron myötä vapautuneelle USA:n luottopakin paikalle EU:ssa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylisti tällä viikolla uuden ajan alkaneen Lähi-idässä Gazan aselevon myötä. Hamas vapautti sopimuksen osana sieppaamansa israelilaispanttivangit. Panttivankien vapaaksi saaminen teki presidentti Trumpista Israelissa sankarin. Sen sijaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua panttivankien omaiset syyttävät aiempien neuvottelujen sabotoimisesta. Ohjelmassa kuullaan israelilaisten tuntoja vapautumiseen johtaneina päivinä. Trumpin rauhansuunnitelmassa on kuitenkin monia avoimia kohtia, ja vaikeimmat kysymykset, kuten äärijärjestö Hamasin aseistariisuminen ja Gazan hallinnon järjestäminen, ovat vielä edessä. Ohjelmassa kysytään usealta Lähi-idän asiantuntijalta, millaisia aukkoja ja huolenaiheita he Trumpin rauhansuunnitelmassa näkevät ja mitä vaadittaisiin Lähi-idän kestävän rauhan toteutumiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yl

Suomessa korkea maanpuolustustahto on kansakunnan dna:ssa. Lähes 80 prosenttia kansasta on valmis puolustamaan maata, jos tänne hyökätään. Maanpuolustustahto on kasvussa myös Virossa. Ranskassa hakemuksia reserviin tulee nyt niin paljon, ettei kaikkia voi ottaa mukaan. Yhtä jalkaa maanpuolustusinnon kanssa kielemme militarisoituu. Julkisen puheen yllä leijuu sodan pelko. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii maanpuolustustahtoa ja militarismia. Ohjelman toimittajat ovat Sampo Vaarakallio, Miina Väisänen ja Rain Kooli. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Suomessa maanpuolustustahto on eurooppalaisittain erittäin korkea. Asevelvollisarmeija on yksi tae pitää tahto korkealla. Armeija tuo yhteen valtaosan ikäluokasta taustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sotaisa Venäjä on lisännyt suomalaisten halua puolustaa maata. Pelko sodasta väijyy julkisessa keskustelussa. Kieli militarisoituu. Tutkija Susanna Hast arvioi ohjelmassa, että nuoret eivät uskalla enää unelmoida. Ihmisiä piinaa menetetty tulevaisuu

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmu

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö

Sudanin julmaan sisällissotaan on yritetty löytää ratkaisua monta kertaa, mutta turhaan. Tuorein rauhanehdotus tuli syyskuussa Yhdysvaltain, Egyptin, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian maaryhmältä. Kolmatta vuotta käyvä sisällissota on ajanut kodeistaan yli 10 miljoonaa ihmistä. YK:n mukaan kyse on maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä. Ohjelmassa käydään sudanilaispakolaisten leirillä Tšadissa. YK:n entinen Sudan-koordinaattori arvioi, että pysyvän rauhan edellytykset ovat tällä hetkellä heikot. Hänen mukaansa Sudanin hajoaminen kahtia voisikin olla ihmisten kannalta hyvä ratkaisu, jos se toisi turvaa ja vakautta. Unicef Sudanin suomalainen viestintäjohtaja avaa ohjelmassa Sudanin avuntarpeen mittakaavaa ja kuinka useat miljoonat lapset kärsivät raa’asta sodasta. Heidän hätänsä on kuitenkin jäänyt osin muiden kriisien varjoon, suomalainen avustusammattilainen arvioi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Eeva Eronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Ko

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Eur

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvall

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapoli

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. S

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millais