Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelissa enemmistö kansasta syyttää pääministeri Benjamin Netanjahua siitä, että Hamas onnistui verisessä terrori-iskussaan. Gazan sodan keskelläkin Israelissa vaaditaan nyt vastauksia tiedustelun epäonnistumiseen, ja osa haluaa pääministerin eroavan. Ohjelmassa kuullaan israelilaisilta, millaisella vedenjakajalla he katsovat maansa nyt olevan, ja miten sota näkyy israelilaisia ja palestiinalaisia yhdistävässä perinteikkäässä rauhankoulussa. Lisäksi selviää, kuinka luja tuki Israelille herättää Yhdysvalloissa jo arvostelua, myös amerikanjuutalaisissa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyökkäyssota Ukrainaan horjuttaa Venäjän asemaa Keski-Aasiassa. Alueen entiset neuvostotasavallat eivät ole asettuneet tukemaan sodassa Venäjää eivätkä ole tunnustaneet Ukrainalta vallattuja alueita Venäjän osiksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan sota onkin etäännyttänyt Keski-Aasian maita Venäjästä. Esimerkiksi Kazakstanissa osa kansalaisista kyseenalaistaa jo Venäjän vaikutusvallan alueella. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Kazakstanista että Venäjältä, jossa miljoonat keskiaasialaiset siirtotyöläiset ovat merkittävä työvoima. Lisäksi selviää, miten voi Venäjän ympärilleen kokoama kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö Ukrainan sodan keskellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Slovakia sai tällä viikolla hallituksen, jota johtaa Venäjä-myönteinen Robert Fico. Hän haluaa lopettaa Slovakian aseavun Ukrainalle ja patistaisi Ukrainan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa pikimiten. EU:ssa hänen Venäjä-mielinen hengenheimolaisensa on Unkarin Victor Orbán. Ohjelmassa pohditaan, kuinka käy EU:n yhteiselle Ukrainan tukirintamalle. Lisäksi kysytään Kremlin vaikutuspyrkimyksiä tutkineelta, miten Venäjä yrittää vaikuttaa ensi vuoden europarlamenttivaaleihin nyt, kun pakotteet vaikeuttavat poliitikkojen suoraa rahallista tukemista. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka Latviassa on padottu Kreml-mielisen, korruptiosta tuomitun oligarkin valtaa. Hänen puolueensa istuu Latvian hallituksessa, vaikka miestä on sanottu Latvian turvallisuusuhaksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamasin raaka yllätyshyökkäys Israeliin syöksi Lähi-idän taas sotaan. Israel on tehnyt Gazaan viikon ajan tuhoisia ilmaiskuja, ja sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotinsa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Israel syyllistyy nyt kansainvälisen oikeuden vastaisesti siviilien kollektiiviseen rankaisemiseen. Siviileistä ei välitä Hamaskaan, sillä äärijärjestö pitää panttivankinaan yli sataa Israelista sieppaamaansa ihmistä. Ohjelmassa kuullaan millaisen painajaisen keskellä siepattujen omaiset nyt ovat. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miksi Israelin kyvykkäinä pidetyt turvallisuusorganisaatiot eivät pystyneet estämään terrori-iskua ja hävisikö Hamasin hyökkäyksen myötä viimeinenkin toive itsenäisestä Palestiinan valtiosta. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen, Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana. Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä. Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan kesän alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt hitaammin kuin moni toivoi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ehti tehdä puolustuslinjoista laajoine miinoituksineen niin vahvat, ettei nopea eteneminen ole ollut mahdollista. Ohjelmassa pohditaan, miten käy vastahyökkäykselle nyt, kun syksy ja talvi jo kolkuttelevat ovella. Lisäksi kysytään, kuinka sitoutunut länsi on Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös raportti ukrainalaisten tunnoista pitkittyvän sodan keskellä. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi on joutunut islamistiterroristien silmätikuksi maassa tehtyjen useiden Koraanin polttamisten vuoksi. Ruotsi onkin nostanut terroriuhkatasoaan korkeimmilleen vuosikausiin. Ohjelmassa haastateltava terrorisimitutkija Magnus Ranstorp pitää Ruotsin turvallisuustilannetta vaikeimpana koko monikymmenvuotisella urallaan. Asiantuntijoiden mukaan Koraanin polttamisilla halutaan vaikuttaa myös Ruotsin Nato-prosessiin. Ohjelmassa pohditaan, miltä näyttävät Ruotsin turvallisuustilanne ja Nato-tie Koraanin polttamistempausten keskellä. Lisäksi kuullaan, miten Tanska yrittää ratkaista Koraanin polttamisongelman. Ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Arktinen alue kiinnostaa suurvaltoja yhä enemmän nykyisessä jännityneessä maailmantilanteessa. Kiina ei ole arktinen valtio, mutta se on viime vuosina aktivoitunut pohjoisessa. Tässä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan arktisen suurta peliä, kuten sitä, mitä Kiina pohjoisessa tavoittelee. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eutanasiaan ja kuolinapuun liittyvät lait ovat viime vuosina edenneet länsimaissa. Tuoreimpana Portugali laillisti eutanasian tänä keväänä. Eutanasiapolitiikassa edelläkävijänä pidetään Hollantia, joka hiljattain päätti sallia eutanasian tiukoin ehdoin myös alle 12-vuotiaille. Ohjelmassa kuullaan raportti Hollannista. Lisäksi kysytään miltä eutanasialain saamisen mahdollisuudet näyttävät nyt Suomessa, jossa kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi kaatui eduskunnassa vuonna 2018. Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nato-maat ovat sopineet puolustuksen vahvistamisesta Vilnan huippukokouksessaan. Ukrainan pettymykseksi sille ei herunut Vilnasta selvää Nato-jäsenyysaikataulua. Ruotsi sen sijaan helpottui, kun Turkki lupasi viimein hyväksyä maan Nato-jäsenyyden. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, millaiselta näyttää Nato ja sen Ukraina-suhde Vilnan jälkeen. Lisäksi kuullaan, mitä Suomi ajattelee omasta roolistaan puolustusliitossa. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin. Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona. Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.