Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin. Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona. Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan varjossa jatkuu maan vähemmistökielien hiljainen näivettyminen. Venäjällä on valtava kirjo kieliä, mutta kaupungistuminen ja muuttoliike syövät yhä nopeammin pieniä kieliryhmiä. Ohjelmassa vieraillaan Karjalan ja Komin tasavalloissa kuulostelemassa, mitä kuuluu sukukielillemme. Sen on toimittanut Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Matkailun arvioidaan palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneisiin huippulukemiin vaikeista taloustilanteista huolimatta. Turkki havittelee kohteisiinsa inflaation kurittamia eurooppalaisturisteja. Baltiassa matkailunäkymiä sen sijaan synkistää Ukrainan sodan vähentämä risteilymatkustaminen. Samaan aikaan ilmastonmuutos haastaa kehittämään kestävää matkailua, jonka johtomaaksi Suomi pyrkii. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi matkustamisessa pitää lyhentää lentomatkoja. Ohjelman toimittavat Rain Kooli, Jari Tanskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi on ollut nyt kaksi kuukautta Naton täysjäsen. Kovin paljon Suomen Nato-politiikasta ei hallitusneuvottelujen vielä käynnissä ollessa tiedetä. Kantoja pitäisi asiantuntijoiden mukaan alkaa muodostaa Vilnan huippukokoukseen esimerkiksi Naton puolustussuunnitteluun sekä Ukrainan ja Naton suhteeseen. Ohjelmassa haastateltava Britannian Nato-suurlähettiläs odottaa Suomen tuovan puolustusliitolle merkittävää lisäarvoa vahvoine puolustusvoimineen. Lisäksi ohjelmassa kuullaan, mitä Ruotsissa nyt ajatellaan maan pitkittyneestä Nato-liittymisaikataulusta. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tekoäly mullistaa maailmaa kovaa vauhtia, ja arvioiden mukaan jopa satoja miljoonia töitä automatisoituu tekoälyn myötä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mikä rooli jää ihmiselle tekoälyn kehittyessä. Yhdysvalloissa tunnetun tekoälysovelluksen Chat GPT:n valmistajakin haluaa alalle säätelyä. Ohjelmassa kuullaan myös, miksi Italia määräsi Chat GPT -tekoälysovelluksen toviksi käyttökieltoon. Lisäksi Naton asiantuntija kertoo, miten Venäjä on käyttänyt tekoälyä hyökkäyssotansa aikana disinformaation tuottamiseen. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Serbialle Venäjä on läheinen kumppani Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoana maana Euroopassa Serbia ei ole mukana lännen asettamissa Venäjä-pakotteissa. Serbian lämmin Venäjä-suhde hiekoittaa jo Serbian pyrkimyksiä EU:n jäseneksi. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, miksi Serbia tasapainoilee lännen ja Venäjän välissä. Lisäksi kuullaan tavallisilta serbialaisilta, miksi he rakastavat Venäjää. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ilmastoasiantuntijoita huolettaa, että Venäjän hyökkäyssodan ruokkima talouskriisi ja geopoliittiset jännitteet hiekoittavat myös kansainvälisiä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Jo nyt Euroopassa esimerkiksi Ruotsi on hidastanut ilmastotoimiaan, ja kasvihuonekaasupäästöt ovat siellä kääntymässä nousuun. Myös Yhdysvalloissa Bidenin hallinto on antanut luvan kiistellylle öljynporausprojektille Alaskassa. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoilta, miten vältetään ilmastotavoitteista lipsuminen sodan mullistamassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja mitä Suomen tulevan hallituksen tulisi ilmastopolitiikassaan ottaa huomioon. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotasta tuli huhtikuun lopussa neljästoista abortin kieltänyt osavaltio. Aborttikiellot mahdollistuivat sen jälkeen, kun korkein oikeus kumosi perustuslaillisen aborttioikeuden viime kesänä. Nyt miljoonilla naisilla ei ole pääsyä lisääntymisterveydenhoitoon. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat puhuvat jo ihmisoikeus- ja kansanterveyskriisistä Yhdysvalloissa. Demokraatit toivovat aborttikysymyksen siivittävän heitä ensi vuoden vaaleissa. Aborttikiistely on läikkynyt myös Atlantin yli: ohjelmassa kuullaan raportti Skotlannista. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Britanniassa valmistaudutaan kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Enemmistö briteistä kannattaa monarkian säilyttämistä. Ohjelmassa kysytään tutkijalta, mikä on taannut kuningashuoneiden suosion paitsi Britanniassa myös muualla modernien demokratioiden Euroopassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka kuninkaallisiin suhtaudutaan Skotlannissa ja Tanskassa. Skotlannissa itsenäistymispyrinnöt ovat siirtyneet viime aikoina taka-alalle, Tanskassa puolestaan kuninkaallisten suosion takaa moderni, ajassa elävä kuningatar, joka on itse pienentänyt kuningashuonetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle näyttää kuningas Charlesin kruunajaiset lauantaina 6.5. suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Venäjän presidentistä Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen. ICC haluaa Putinin vastaamaan sotarikossyytteisiin liittyen ukrainalaislasten kaappaamiseen, josta Ylekin on kerännyt todisteita. Ohjelmassa pohditaan millaiset mahdollisuudet on saada Venäjä edesvastuuseen teoistaan Ukrainassa. Lasten pakkosiirtojen lisäksi myös ukrainalaissotavankien kohtelussa on raportoitu sodan oikeussäännöistä piittaamattomuutta. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Venäjällä sotarikossyytöksistä ja pidätysmääräyksistä ajatellaan. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

Lähi-idän asemahti Israel on suhtautunut penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Se on keskittynyt humanitaarisen avun antamiseen. Asiantuntijoiden mukaan Israel ei halua suututtaa Venäjää. Ohjelmassa kuullaan, mitä Ukrainan ja Venäjän välissä tasapainottelusta ajatellaan Israelissa ja liittolaismaa Yhdysvalloissa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta onko Israelin Ukraina-politiikka muuttumassa. Entä mitä Suomessa pitäisi ajatella siitä, että merkittävä puolustusmateriaalitoimittajamme on hyvää pataa Venäjän kanssa. Ohjelman toimittavat Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pohjoismainen hyvinvointimalli on ennennäkemättömien rahoitushaasteiden edessä väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työvoimapula piinaa esimerkiksi hoitoalaa. Ohjelmassa haastateltavan talousprofessorin mukaan kaikissa Pohjoismaissa pitää tehdä enemmän nuorten saamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi kuullaan, miten Tanskassa ja Ruotsissa tuoreet hallitukset ovat lähteneet ratkomaan kipukohtia. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eurooppa ryntäsi hakemaan energiakriisiin ratkaisua nesteytetystä maakaasusta. LNG-buumin keskellä uusia toimittajia on etsitty niin Afrikasta kuin Lähi-idästä. Energia-asiantuntijat varoittavat, että Eurooppa voi jäädä jumiin kaasuun, mikä pahimmillaan vesittäisi EU:n ilmastotavoitteet. Ohjelmassa käydään Senegalissa, joka toivoo rikastuvansa kaasulla. Lisäksi kuullaan Saksan ennätyksellisen nopeista LNG-hankkeista. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU on vastaanottanut miljoonia sotapakolaisia Ukrainasta. Ukrainalaiset ovat tilapäisen suojelun nojalla oikeutettuja työlupaan ja asumiseen missä tahansa EU-maassa. Samaan aikaan EU on kuitenkin vaikeuttamassa muualta tulevien pääsyä. Osa EU-maista käännyttää laittomasti turvapaikanhakijoita EU-rajojen ulkopuolelle. Euroopassa on myös haluja ulkoistaa turvapaikanhakijoita kolmansiin maihin. Ohjelmassa käydään Ruandassa, jossa on jo valmiina tilat mahdollisille Euroopasta tuotaville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kuullaan afrikkalaissiirtolaiselta, millaisen vastaanoton hän sai EU:ssa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila.

Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on kestänyt pian vuoden. Sota Euroopan laidalla on sysännyt maanosan turvallisuuspoliittisen ajattelun uuteen asentoon. Muun muassa Ranska-Saksa -akselin merkitys on pienentynyt sekä Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Natoon. Euroopan voimatasapaino hivuttautuu kohti itää ja koillista. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Euroopan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle