Brysselin Kone

Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille? Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta? Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat? Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa? Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Onko EU:n laajenemiselle jo kiire, koska vaarana voi olla, EU-ehdokasmaat kyllästyvät odottelemaan jäsenyyttään ja etääntyvät siten EU:sta? Tai onko parempi edetä EU:n laajenemisen suhteen hitaasti, koska kuitenkin ehdokasmaita on paljon ja ne tuovat mahdollisesti tullessaan EU:lle monia muutoksia? EU:n ehdokasmaitahan ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Tosin Turkin kanssa liittymisneuvottelut ovat pysähtyneet. Ja myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Mutta miten työlästä ehdokasmaiden on muuttua EU-kelpoisiksi? Ja miten EU-ehdokasmaat mahdollisesti tullessaan jäseniksi voivat muuttaa EU:ta? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Mitkä ovat keskisimmät muutokset, jotka mahdollisesti ovat edessä Puolan politiikassa nyt Laki ja oikeus -puolueen kahdeksan vuoden valtakauden jälkeen ja mitkä ovat asioita, joista todennäköisesti tulee eniten vääntöä? Ja miksi puutteiden korjaaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa Puolassa on todennäköisesti hyvin iso ja paljon aikaa vievä projekti? Ja miten Puolassa nyt suhtaudutaan sotaan Ukrainassa ja ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen. Haastateltavana on suomentaja ja taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta puhuu siitä, onnistuiko Hamasin 7.10 tekemä terrori isku paremmin kuin mitä Hamas oli olettanut ja seuraako siitä se, että Hamas ei ollut valmistautunut nykytilanteeseen. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on sodalla Ukrainan ja Venäjän välillä ja konfliktilla Israelin ja Palestiinan välillä? Mihin suuntaan sodankäynti on kehittymässä? Miten EU:ssa kannattaa tässä maailmantilanteessa miettiä puolustustaan? Ja minkälaisia asioita sodankäynnin suhteen kannattaisi nyt tutkia? Toimittajana on Maija Elonheimo

Ukrainan historiassa on paljon verisiä tapahtumia, joista on kuitenkin toivuttu ja päästy eteenpäin. Mutta miten Ukrainan suhde Venäjään tulee todennäköisesti kehittymään mahdollisen rauhan solmimisen jälkeen? Miten ovat satojen vuosien aikana kehittyneet Puolan ja Ukrainan suhteet? Minkälainen oli muinainen kasakoiden valtio ja miten kasakoiden perintö näkyy Ukrainassa? Miten Venäjällä on perusteltu Kiovan historiallista kuulumista Venäjälle ja miten vakuuttavia ne perustelut ovat? Ja mitä Saksa teki toisen maailmansodan aikaan Ukrainassa? Mitä asioita nykyisessä sodassa ja Ukrainan toiminnassa länsimaiden olisi historian valossa syytä ymmärtää paremmin? Haastateltavana on kanadalaisen Helsingin yliopiston dosentti ja Wilfried Laurier -yliopiston tuntiopettaja Johannes Remy. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Minkälainen on taloustilanne EU:ssa ja miten sota Ukrainassa siihen vaikuttaa? Minkälaisia paineita on mahdollisesti EU:n maatalouspolitiikan muuttamiseen? Miksi EU on ollut viime aikoina niin kiinnostunut metsäpolitiikasta? Mikä on ollut Suomen suurin epäonnistuminen EU-vaikuttamisessa? Ja miten kallista on yrittää päästä europarlamentin jäseneksi? Haastateltavana on kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kuinka EU-maiden velkaisuustilanne kannattaisi ratkaista ja miksi velkaisuustilanne tilanne kaipaa ratkaisua? Mihin suuntaan EU:ta olisi järkevää muuttaa? Miten Ukrainan sota etenee, jos asiaa tarkastelee peliteorian avulla? Ja miltä vaikuttaa nyt kysymys ydinaseiden käytöstä? Näistä asioista puhuu emeritusprofessori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten Virolaiset suhtautuvat Ukrainan tilanteeseen? Miten paljon Ukrainan jäsenyys voi tulla maksamaan EU:lle ja miltä sen mahdollisuudet päästä EU-jäseneksi vaikuttavat? Miltä vaikuttavat Ukrainan mahdollisuudet päästä Natoon? Ja minkälaisia suunnitelmia EU:lla Natolla ja laajennetulla G7- maiden ryhmällä on tukea Ukrainaa? Haastateltavana on kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik Tallinnasta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella nykyisessä X:ssä eli entisessä twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten sota Ukrainassa on pitkitetyn viime vuosisadan menneisyyden sota, eikä tulevaisuuden sota? Miten EU:n Ukrainan suhteen kannattaa toimia? Miksi esim. USA:n tiedustelutietoja Venäjän suunnitelmista vallata Ukraina ei otettu EU:ssakaan oikein tosissaan? Haastateltavana on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella entisessä twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten eri EU-maiden kansalaisten eläkeiät ja eläkkeiden koko eroavat ja mihin suuntaan kehitys on menossa? Millainen on tilanne eläkkeiden suhteen Suomessa, kun vertaa muuhun EU:hun? Minkälaisia ovat isoimmat kiistat olleet poliittisesti EU:ssa eläkeasioiden suhteen? Ja näyttääkö yhtään siltä, että eläkejärjestelmät EU-alueella olisivat yhtenäistymässä? Haastateltavana on yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella entisessä twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.

Komissio on ehdottanut, että ensi vuonna silakkaa ei saa kalastaa Suomen lähivesillä, eikä lohta merenkurkun ja Ahvenanmaan välillä. Onko tuo ehdotettu rajoitus kaikkien asiantuntijoiden mielestä järkevä? Mitä siitä kalastuselinkeinolle seuraa, jos nämä rajoitukset tulevat voimaan? Ja mihin suuntaan kalastuspolitiikka EU:ssa on muuten kehittymässä? Haastateltavana on elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella X:ssä eli entisessä twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä EU:n talouspolitiikassa on tapahtumassa? Miten työntekijöiden taloudellinen asema on kehittymässä EU:ssa? Minkä tyyppinen EU-maiden velkaantuminen on haitallisinta? Ja milloin velkaantuminen ei ole haitallista? Millä logiikalla yrityksiä EU:ssa kannattaa tukea ja millä ei? Näistä asioista puhuu STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella entisessä Twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Saksassa on käytännössä hankalaa kasvattaa asevoimiaan? Mitkä tahot Saksassa voimakkaimmin nyt kannattavat Venäjää? Ja mitkä asiat ovat olleet uusia ja hankalia tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa? Haastateltavana on Tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella entisessä twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitkä asiat keskiajalla tekivät Euroopasta yhtenäisemmän ja mitä asiat loivat kiilaa eri valtakuntien välille. Minkälaisia tavoitteita maansa hallitsemisen suhteen oli Karolingien dynastiaan kuuluneella Kaarle Suurella? Miten pitkällä keskiajassa ja osin sitäkin aiemmassa ajassa ovat Saksan ja Ranskan keskinäisten kiistojen juuret? Ja minkälaisia syitä maiden osin huonoihin väleihin syntyi jo keskiajalla? Miten kehittyi Katolisen kirkon valta ja sen tapa toimia? Ja vaikuttaako nyt siltä, että EU on katolinen projekti? Haastateltavana on Keskiajan historian professori Samu Niskanen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmaa voi kommentoida twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälainen oli keskiajan Euroopassa Kaarle Suuren valtakunta ja miksi se hajosi? Ja minkälaisia valloituksia viikingeillä oli keskiajan Euroopassa? Miten keskiajalla kirkko ja vaikutti julkiseen keskusteluun ja julkiseen moraaliin? Ja millä tavoin eurooppalaisten ristiretket muistuttavat sitä, miten EU nyt suhtautuu Ukrainan sotaan? Haastateltavana on Helsingin yliopiston keskiajan historian professori Samu Niskanen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten eurooppalainen elämä muuttui ja kehittyi kun Eurooppa vaurastui siirtomaavallan avulla ja miltä Euroopan maiden harjoittama kolonialismi näytti siirtomaiden näkökulmasta katsottuna. Haastateltavina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta puhuu mm. siitä, mikä oli se asia, joka teki EU:sta erilaisen tavan yhdistää Eurooppaa, kuin mitä aiemmat yritykset ovat olleet? Näyttäytyikö EU aikoinaan ainakin ulospäin lähinnä sodassa hävinneiden maiden omia markkinoitaan suojelevana protektionistisena projektina, eikä alun huuman jälkeen niin vahvasti rauhanprojektina? Ja olemmeko me saaneet aika lailla väärä kuvan siitä, mitä asioita EU:n perustajaisät ajoivat? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Lähivuosina EU:lla on edessä ratkaistavanaan isoja kysymyksiä, muuta mihin niistä kysymyksistä keskustelu tulevien EU-vaalien ympärillä todennäköisesti tulee kiertymään? Halutaanko vaaleissa enää juurikaan keskustella pakolaispolitiikasta vai puhutaanko vain erilaisista yhteisvastuista? Miten eri puolueiden EU-kannat ovat nyt kehittyneet, kun ensi vaaleihin on aikaa enää vuosi? Ja minkälaisia poliittisia vaikutuksia sodalla Ukrainassa on ollut EU:hun? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puhuu siitä, miten Suomi jo nyt voi vaikuttaa tulevaan EU-komissioon ja sen tuleviin linjauksiin, vaikka EU-vaalit pidetään vasta ensi vuonna ja uuden komission kokoonpanosta ei ole vielä tietoakaan. Ja miksi asialla on jo kiire. Ja mitkä ovat ne Suomen kannalta tärkeimmät asiat tulevan komission linjauksissa ja minkälaisiin asioihin käytännössä voi yrittää vaikuttaa. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twiterissä aihetunnisteella #brysselinkone